Luotonlaajenemiskerroin ja yhteisöllinen luotonanto – osa 2

Euroopan maiden julkinen rahoitus herättää epävarmuutta. Se johtuu esim. Irlannissa pankkien pelastusoperaatioista. Pankkisektorit Euroopan maissa ovat paineessa ja pankkien vakavaraisuus kyseenalainen, vaikka on stressitestattu. Epävarmuus vakavaraisuuden suhteen perustuu siihen, että pankeilta vaaditaan vain 8 % omia varoja suhteessa ulos annettuihin lainoihin. Toisin sanoen pankit myöntävät luottoja noin 12-kertaisesti suhteessa pääomiinsa. Sitä voisi karrikoiden luonnehtia vivutukseksi.

Luotonlaajeneminen tarjoaa oikein käytettynä varmasti edellytyksiä talouskasvun toteutumiselle jopa yli potentiaalinsa. Väärinkäytettynä se tarjoaa alati syvenevän noidankehän, jollaisiin ajaudutaan säännöllisin väliajoin eri puolilla maailmaa. Aina samalla tavoin.

Yhteisölliseen luotonantoon ei sisälly luotonlaajenemiskerrointa elleivät luotonantajina toimivat yksilöt itsenäisesti tee sitä ottamalla lainaa ja lainaamalla eteenpäin. Tästä syystä on epätodennäköistä, että yhteisölliseen luotonantoon perustuva rahoitus ajautuisi nyt nähtävillä olevaan tai Suomessa 1990-luvun alussa koettuun kriisiin. Toisaalta yhteisöllinen luotonanto ei tarjoa kasvulle nykyisten pankkien tarjoamaa dynamiikkaa. Kyse olisi vakaammasta ja kestävämmästä kehityksestä. Yhteisöllisen luotonannon perusidea on tarjota niille, joilla on varoja, mahdollisuus tarjota varat niitä tarvitseville käyttöön kohtuullista korvausta vastaan. Turha kuvitella, että luottotappioriski poistuisi. Se vain hajautetaan laajalle joukolle pieniä toimijoita. Mutta nyt nähtyä rahoituslaitosten taipumusta pettää yhteiskunnan luottamus ei järjestelyyn sisältyisi (ns. moral hazard ja too big to fail -ilmiöt).

Tuleeko yhteisöllisestä osa rahoitusjärjestelmää myös Suomessa ? Katsokaa tätä

Pankkisektori on paineessa ja pankkien vakavaraisuus vaarassa näinä aikoina. Epävarmuus vakavaraisuuden suhteen perustuu siihen, että pankeilta vaaditaan vain 8 % omia varoja suhteessa ulos annettuihin lainoihin [yleistasolla, yksityiskohtiin voi tutustua mm. http://en.wikipedia.org/wiki/Basel_II ]. Toisin sanoen pankit myöntävät luottoja noin 12-kertaisesti suhteessa pääomiinsa. Sitä voisi karrikoiden luonnehtia vivutukseksi. Luotonlaajeneminen tarjoaa oikein käytettynä varmasti edellytyksiä talouskasvun toteutumiselle jopa yli potentiaalinsa. Väärinkäytettynä se tarjoaa alati syvenevän noidankehän, jollaisiin ajaudutaan säännöllisin väliajoin eri puolilla maailmaa. Aina samalla tavoin.

Yhteisölliseen luotonantoon ei sisälly luotonlaajenemiskerrointa elleivät luotonantajina toimivat yksilöt itsenäisesti tee sitä ottamalla lainaa ja lainaamalla eteenpäin. Tästä syystä on epätodennäköistä, että yhteisölliseen luotonantoon perustuva rahoitus ajautuisi nyt nähtävillä olevaan tai Suomessa 1990-luvun alussa koettuun kriisiin. Toisaalta yhteisöllinen luotonanto ei tarjoa kasvulle nykyisten pankkien tarjoamaa dynamiikkaa. Kyse olisi vakaammasta ja kestävämmästä kehityksestä. Yhteisöllisen luotonannon perusidea on tarjota niille, joilla on varoja, mahdollisuus tarjota varat niitä tarvitseville käyttöön kohtuullista korvausta vastaan. Turha kuvitella, että luottotappioriski poistuisi. Se vain hajautetaan laajalle joukolle pieniä toimijoita. Mutta nyt nähtyä rahoituslaitosten taipumusta pettää yhteiskunnan luottamus ei järjestelyyn sisältyisi (ns. moral hazard ja too big to fail -ilmiöt).